valon leikkiä ja varjoja
linnunlaulua ja tuoksuja
voi tätä kaikkea kauneutta
kaiken tämän kokea saa
ken luontopolkua tallustaa
... kukonlaulun aikaan
tuoksun tutun tuuli tuo
kaarna männyn
ja ripaus pihkaa
se ajatukset historiaan vie
esi-isät, savotat, parkkuu
hevoset, metsätie
niin totta se lie
täällä aistit aukeavat
ajatukset saavat siivet
kulkee polku liki merta
muuttuu pehmeämmäksi askel
nyt jalkain alla puhdas santa
muistuu lapsuus, hiekkaranta
niin käy täällä joka kerta
aina kun kulkee polkuja näitä
saako sen aikaan hiekka,
vaiko tuoksu meren
on siinä jokin taika
se sekoittaa kulkijan veren
Selite:
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
