Kulhosta pienet siemaukset,
tahdon puolikkaat,
löydettävissä olevat jäljet.
Kuinka kaltaisia,
henkäykset harkitsemattomat,
purjeet auringon puolella,
kuin silmät,
kuinka kaltaisia.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kuinka kaltaisia
Runoilija Erppa
♥
mies
Julkaistu:
123
Liittynyt: 4.3.2007
Viimeksi paikalla: 16.2.2025 20:34
Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-
Käyttäjän kaikki runot
| Runoilija | Runon nimi |
Luontipäivä |
Kommentteja | Kategoria |
|---|---|---|---|---|
| Erppa | Vain murunen | 4.1.2019 | 2 | Runo |
| Erppa | Sitä en koskaan sanonut | 4.1.2019 | 2 | Runo |
| Erppa | Kuningas ei minkään | 27.5.2018 | 2 | Runo |
| Erppa | Muutama ohje poliitikoille | 7.1.2017 | 1 | Runo |
| Erppa | On myöhä, tuhat yötä | 7.1.2017 | 1 | Runo |
| Erppa | Mielipuolen nauru | 6.1.2017 | 1 | Runo |
| Erppa | Ajatushautomo | 17.6.2014 | 6 | Runo |
| Erppa | Piiri pieni pyörii | 26.1.2014 | 12 | Runo |
| Erppa | Kuudesti laukeava | 19.10.2013 | 1 | Runo |
| Erppa | Kuvitelmia ja jäljitelmiä | 22.9.2013 | 7 | Runo |
| Erppa | Ja ehkä iäisyys | 24.7.2013 | 9 | Runo |
| Erppa | Illasta iltaan | 9.7.2013 | 2 | Runo |
| Erppa | Todellisuus | 26.5.2013 | 9 | Runo |
| Erppa | Kevät | 6.4.2013 | 1 | Runo |
| Erppa | Pidetään huolta toisista | 29.3.2013 | 1 | Runo |
| Erppa | Urbaani sielu | 29.3.2013 | 4 | Runo |
| Erppa | Nimetön | 26.1.2013 | 2 | Runo |
| Erppa | Palkeiden kielet | 30.12.2012 | 8 | Runo |
| Erppa | Kiintopiste | 25.12.2012 | 8 | Runo |
| Erppa | Toisinajattelijoita | 11.11.2012 | 7 | Runo |
| Erppa | Kuinka kaltaisia | 8.10.2012 | 5 | Runo |
| Erppa | Eine kleine pullapitko | 19.2.2012 | 11 | Runo |
| Erppa | Hihitellen | 29.1.2008 | 22 | Runo |
Kommentit
Kaunis, herkkä runo.
Ensin tämä tuntuu vain toisiinsa liittymättömiltä kuivilta lauseilta. Toisella lukukerralla idea alkaa jo avautua. Runo putoaa sydämen tasolle ja herättelee tunnetta. Kaltainen. Jonkinlainen mutta ei aivan? Muistuma jostakin? Nämä ovat löydettävissä olevia jälkiä, asioita, jotka tuovat mieleen toisia asioita, muistoja, tuntumia.
Syvästi viiltäviä tuntoja aloituksessa. Kaltainen, samanlainen kuin toinen, muistuttaa jotakuta toista. Tätä taustaa vasten runo peilaa tuttuutta ihmisten kesken. Samaistumista iloon ja suruun, menetykseenkin kuten joku toinen. Antaa myös ymmärtää että jokainen meistä kaltaisuudesta huolimatta kokee asiat omalla tavallaan yksilönä, jolloin elämänkipukin koetaan omista lähtökohdista käsin.
Useimpia kertoja luettua, pääsen jäljille
ainakin otsikkoon kiinni. Hyvä!
Sivut