perin hankalaa korjattavaa

perintöjä on monenlaisia

Pahanpa laitoit. Yritän keriä tätä auki siitä lähtökohdasta, että maailmassa ei ole yhtään pelkästään hyvää ja täydellistä ihmistä. Jokaisessa on sekä pahaa että hyvää. Hengellistyttämään en tätä kuitenkaan lähde. Ajatuksia herättävä teesi, siis hyvä.

Mie putosin nyt vankkureilta;)

Nythän olet täräyttäny rajun ajatuksen.
Jotenkin tuo kuvastaa kyllä ylikehittynyttä itsekritiikkiäkin, mutta on tyypillinen tunnetila suurten pettymysten kohdatessa miehen mielen, etenkin omien epäonnistumisten aikaan ja kyllähän tuo ajattelu ja ajatuksen teema on täysin yhteneväinen myös naisten kohdalla, siis kaikkien tenemmän tunteella toimivien ihmisten.

Hyvän ajatuksen taas olet ilmoille ammentanut.

Niin. Valitetavasti se menee kolmanteen ja neljänteen polveen...

kuulostaa tekosyyltä tai sitten se on vaan syvällistä

lainaan nyt Jani Sievistä:

"kaikki me ollaan voitettu
ensimmäinen uintikilpailumme"

Sehän kiva, että miehen virheet on tehty jo ennen syntymää...ytimekäs, monitulkintainen runo.

Pah, ei pidä paikkansa... jokainen muokkaa omat virheensä, ei sukupuoli, eikä perimä sitä tee... joten turha veruke ; )

Tämä kyllä mietityttää,

Hmm...samako ei koske naispuolisia, josko ns. ison kirjan sanomaan viitataan... Mieitin vain, mikä miehelle on niin sanoinkuvaamattoman paljon vaikeaa, ettei korjata voi, jos ei sitten tunne olevansa sukupuoleltaan vääränlainen myöhemmin, mutta korjausleikkauksiahan tehdään kuitenkin jo nykyisin. Mystinen runo, ja siten todellakin hieno mietittäväksi.