♥
♡
Liittynyt: 6.9.2003
Viimeksi paikalla: 4.8.2024 16:04
Asuinpaikka: Kuusankoski
Runoni ovat suurimmaksi osaksi miun silmien kautta katsottuna elämänkulkua. Tosin pientä sävytystä tuppaan usein käyttämään halutun lopputuloksen saamiseksi...
Runoilija kirjoittaa tyylillään
ja lukijat kulkevat mukana,
jos kulkevat,
omalla kyydillään.
Runot on "aina" olleet tapa purkaa tunteitani ja kirjoittaminen toimittaa "kallonkutistajan" virkaa miulle...
Varoitus! Kirjoittaja on syyntakeeton syntymäonnellinen... Sekin on kyllä paljastettu joissakin teksteissäni, mutta nyt voin olla puhtain mielin, kun sen tässä esittelyssäni kerroin.
Osiossa tarinat (päivitys vielä vaiheessa) on pojalleni kirjoitettuja saturunoja. Niitä suosittelen kaikille lapsenmielisille ja varsinkin sen puolen itsestään hukanneille... Tervetuloa vaan satujen ja tarinoiden luvattuun maahan, jossa totuus ja satu sekoittuvat toisiinsa kietoutuneina kuin rakastavaiset...
Osiossa aforismit (päivitys vielä vaiheessa) on syntymäonnellisen syntyjään onnellisia mieteitä ja kirjoitelmia, joita en halunnut/osannut muualle karsinoija....
Löydyn myös näistä:
https://www.rakkausrunot.fi/runoilijat/waltsu2
https://www.instagram.com/juha.tenhonen/
Kommentit
perintöjä on monenlaisia
Pahanpa laitoit. Yritän keriä tätä auki siitä lähtökohdasta, että maailmassa ei ole yhtään pelkästään hyvää ja täydellistä ihmistä. Jokaisessa on sekä pahaa että hyvää. Hengellistyttämään en tätä kuitenkaan lähde. Ajatuksia herättävä teesi, siis hyvä.
Mie putosin nyt vankkureilta;)
Nythän olet täräyttäny rajun ajatuksen.
Jotenkin tuo kuvastaa kyllä ylikehittynyttä itsekritiikkiäkin, mutta on tyypillinen tunnetila suurten pettymysten kohdatessa miehen mielen, etenkin omien epäonnistumisten aikaan ja kyllähän tuo ajattelu ja ajatuksen teema on täysin yhteneväinen myös naisten kohdalla, siis kaikkien tenemmän tunteella toimivien ihmisten.
Hyvän ajatuksen taas olet ilmoille ammentanut.
Niin. Valitetavasti se menee kolmanteen ja neljänteen polveen...
kuulostaa tekosyyltä tai sitten se on vaan syvällistä
lainaan nyt Jani Sievistä:
"kaikki me ollaan voitettu
ensimmäinen uintikilpailumme"
Sehän kiva, että miehen virheet on tehty jo ennen syntymää...ytimekäs, monitulkintainen runo.
Pah, ei pidä paikkansa... jokainen muokkaa omat virheensä, ei sukupuoli, eikä perimä sitä tee... joten turha veruke ; )
Tämä kyllä mietityttää,
Hmm...samako ei koske naispuolisia, josko ns. ison kirjan sanomaan viitataan... Mieitin vain, mikä miehelle on niin sanoinkuvaamattoman paljon vaikeaa, ettei korjata voi, jos ei sitten tunne olevansa sukupuoleltaan vääränlainen myöhemmin, mutta korjausleikkauksiahan tehdään kuitenkin jo nykyisin. Mystinen runo, ja siten todellakin hieno mietittäväksi.
Sivut