La_audacia

Me kipuun liikaa juurrutaan
muun maailman jatkaessa kulkuaan.

Toteutumattomiin unelmiin,
alkutekijöihin jääneisiin. 
Kun usko loppui ihmeisiin
ja tyydyit pelkkiin rippeisiin.

Et nähnyt enää tietä 
kuin yksinäisiin askeliin
ja tuskasta taiteltuihin
origami-ihmisiin. 

Vain varjot jälkeen jätetään
kun unohdetaan elää
ensimmäistä ja viimeistä kertaa.

Me ei saada loputonta revanssii
vaan joku päivä ei tuu enää
uusia mahdollisuuksii. 

Vielä voit etsiä tiesi haaveisiin,
tällä kertaa ne todeksi rakentaa.

Ei perustusten tarvii
lopputekstejä määrittää. 

On onni vielä saada hengittää
Vaikka pelot yrittääkin saada 
sut periksi antamaan.