Minä kuulin sinut kaukaa
ja todellakin tunsin,
silkkaa ihastusta nähdessäni sinut.
Katseesi oli pysäyttävä
ja halusin sinua ensi hetkistä lähtien,
mutta oli virhe päästää sinut elämääni.
Pedata lakanat niille tunteille,
joissa olimme yhtä.
Sillä oikeasti olimme vain
sinä ja minä.
Kaksi toisilleen kuulumatonta.
Olisin ollut sinun.
OLISIN TODELLAKIN.
Mutta
ansaitsen parempaa!
Jonkun oikeasti turvallisen.
Miehen, joka silittää uneen
lyöntien sijaan.
Miehen, joka vie pelon
eikä tuo sitä mukanaan.
Miehen,
joka rikkomatta rakastaa.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
tosin runohenkilön ei enempää pitäisi pedata
petiä pelolle.