puutarha taivaallinen
kukkia valtoimenaan
perä perää
vieri vieres
kauneus hurmaava
tuoksu huumaava
nupullaan viekoittelevasti
avoinna houkuttelevasti
edessä pörriäisen
kärsäkkään pikkaraisen
siivilleen nousi
ylle kukkakedon
tyvenessä sousi
allaan kauneutta
vietellen soi jousi
mettä, mettä
voisi revittää
villinä emittää
ajatus maallinen
hampaatko omenaan
hei herää
ei se ole veres
omatunto huusi
tunnisti pedon
kolmesti kuusi
karsasti haureutta
tilanne uusi
voi että
rakkaus niin haurasta
korvaamattoman arvokasta
voi sitä onnetonta varasta
joka kurittaa viatonta rakasta
luottamus
siihen ei
kukasta kukkaan
tyyli istu
on pimeys valaistu
arvostus ja kunnioitus
niihin ei edes
yhden kukan
satunnainen
pölyttäminen
sovi
auki on oikea ovi
kulku siitä esteetön
vaikka olisit siivetön
tarjolla rakkaus pyyteetön
ja taivas pilvetön
älä enää turhaan sottaa
jaksatko vastuun kantaa
siis astu
vaan uskalla ottaa
kaikki mitä hän antaa
ja rakastu
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Ja enkhän mie uskallakki. Piru vie!
Kiitos!
Sivut