Liekki palaa...

Runoilija vihreä

Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> vihreä kuva
nainen
Julkaistu:
178
Liittynyt: 24.7.2007
Viimeksi paikalla: 22.10.2024 6:14

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

Kaikki järjestyy parhain päin! Näin yritän itselleni vakuuttaa hankalissa tilanteissa.................................................


 
 
Istuskeli leppoisasti
mummo vaarin kanssa.​
Toisiansa katselivat -
omaa rakastansa.
 
Ryppyjäkin vuodet oli
tuoneet molemmille.
Vaivojakin paljon, vaan
ei mitään voinut sille.
 
Vielä mummo vaarin katseen
kirkastumaan sai.
Kaunis oli mummo yhä
kuin nuori tyttö vain.
 
Muisteltiin, kun tapasivat
ihan ensi kerran.
Jo silloin rakkaus leimahti
suuren roihun verran.
 
Tässä, elon ehtoollakin
liekki vielä palaa.
Hellästi kun muistelijat
toisiansa halaa.
 
Hyvä on nyt yhdessä
kahden nöpöstellä.
Toisen kylkeen nojata.
Sydäntä lämmitellä.
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Heh! Lämpöä tuntuu edelleen riittävän, vaikka on jo lähes viisikymmentä ajastáikaa lämmitelty.
Kiva, nätti runonen ikäihmisten rakkaudesta. :)

Sivut

 

Käyttäjän kaikki runot