Vasta illalla saa totuus sijaa
kun ei pirteys jaksa kannatella
mieltäni enää
tämä tulee kaikki loppumaan
yllättäen sammumaan
taas uudelleen palaamaan
ja minä rakastan katsoa merta myrskyssä
toisaalta paistatella päivää aurinko naamalla
olla molemmat
jonain päivänä ehkä pakko valita
kahdesta hyvästä
sinusta ja minusta
mutta sitä ennen,
annetaan aaltoliikkeen jatkua
mustana, valkoisena.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Ihana runo.