Kohti elämän tummuvia varjoja täällä kuljetaan
Sydämmiimme monia salaisuuksia suljetaan
Koiran vuosia mielissämme lasketaan
Taakkoja toistemme yhessä kannetaan
Nyt kun sä näät harmaantuvat hiuksein
Tiedät et oot jotain tehnyt oikein
Kesäaamun kasteessa rakkaus syntyi
Silloin se sitkeä sydän kerran nöyrtyi
Elämä ei aina jaksa kaikkia kantaa
Ei oo aina kaikkiin sydämmiin valtaa
Muutama kaveri elämän leikin kesken jätti
Heille oli liikaa kasvoille lyöty rätti
Vaan itse löysin rakkauden tähän elämään
Vaikka pari kertaa jouduin myrskyn silmään
Itseä pitää aina ees vähän rakastaa
Onnen voimat kaikki silloin saat valjastaa
Väritetään elämään vähän vihreää
Silloin saat sen neliapilan löytää
Ei se löydy pihasi nurmikosta
Vaan vasta haaveiden kerran hukatusta maasta
Kesäaamun kasteessa onneen kuljetaan
Kaikki sydämistämme sille ainoalle ''elämälle'' annetaan.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Sivut