Yön linnun kuulet laulavan
Oman rakastetun uskot sen olevan
Oot ollut jo pitkään harhainen
Valvovan yksinäisen aamu varhainen
On yksin pääl maan ollut jo kauan
Nuorena jo kaivoi rakkaalleen haudan
Uskonsa nostanut ja taasen menettänyt monta kertaa
Jäispä jo tää ikuinen epäonni taa
Kerran on hänen sydämensä varattu
Elää pilvissä tuo ikuinen rakkaus kaivattu
Vapaana tahtois maailman taakoista sinne rientää
Ei haluu enää yksin täällä kestää
Vain enkeliään hän voi enää rakastaa
joka kerran hänen sydämensä sai varastaa
Silmiensä luomissa hän kuvaa säästää
Sulkiessa ne hän irti tästä maailmasta päästää
Ollen viimein taakoista ja pilkoista vapaa
Ei oo rakkauteen vain sitä yhtä tapaa
Matka ikuinen rakkauden pilvitarhoissa jatkukoon
Paikkansa saanut maailmojen ikuiseen kiertoon
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Sivut