Vastuuttomuudest

Verta nenästä kaivaa
Tietä tietoo pitkin itselleen raivaa
Kaivaa kolikot taskusta 
Venailee vastuuta
Jonka jaksaa kantaa
Taivas antaa
Mut maa ottaa
Turhuudest tukaluuden kaut tuijottaa eteen
Ei tee tyhmäksi jos kysyy
Syksyyn jaksaa ja talven kestää
Vertaa varoja sa ja selkenee ideat
Tupakaks laittaa lainaa rahaa
Raakaa raivoo suonis
Tuijottaa taas ja huokasee
Rujot kasvot ees 
Ne ei kerro mitäään
Ne sekottaa sen selkeyden 
Et löytäisi uuden 
Paremman ja varmemman
Et etenis 
Ehdottomasti vakaampi
Mieli vapaampi
Ja vaikutuksesta alasempi
Palasina pari puistoa nuokkuu
Tukas kukka kaunein
Kuvastaa sen sieluu
Kaataa liemen nieluun
Jossa sekottuu aistit
Tarhas koirat haukkuu
Kun ei oo tilaa liikkuu
Ja liemensä neidot keittää
Tullakseen jälleen
Kätensä kautta omaksi kuvakseen
Ei vastuut voi paeta
Mut ei me sitä haeta
Ja nukkuneet kuiskii
Oo rauhas niinku mekin
Onhan onni sekin
Et elintoiminnot ei prakaa
Ja kultaa voi pinta olla
Mut meis monet veret vuotaa
Patoina laonneina
Kiiltävinä pinoina
Lastensa hyllyillä
Et jos sä haluut koittaa
Voittajaksi jäätkö 
Käänny kerran kannoillas
Ja uuteen asentoon väänny
Värjää hampaat harmaaks 
Voi parkaa
Jos arvaat nii voit oikees olla
Mut kulumal ei jäljet lähde
Jotka on ikuiseksi tehty
Sä kerroit joskus olevas
Jotain mitä torena pidit 
Mut silmiin katsoessas
Näet vain keskenjääneit asioit
Ja riekaleit sielt sun täält
Ei jää liukasta
Jos et astu se pääl
Ja väkisin puetut unelmat
Koristaa vain harvaa
Taakkana arki
Ja taakse jäänyt aika
Jakoon kaikki mikä ei ollut omaa
Kaunistelu kaiken 
On ihan somaa
Mut sodas se ei auta
Ja rauta toista vastaan 
Sun vastuun ostaa
Kivus kastaa
Laajentuneet pupillit
Ja sairaalan olosuhteet
Tuhkaks palaneet tupakat
Ja tuomiot
Kuhan vaan täältä pääsee
Ja taas elämä pudottaa päälleen
Voi elää jälleen
Kaiken jälkeen 
Mikä taakse jäi se ei takas tuu
Ja suupielest norona 
Hymyillen kohtaa onnen