Välillä tunnen kipua sielussani,
Kun en voi tulla enää lähellesi.
On kuitenkin helpompi hengittää,
Vaikka se sattuukin yhä.
On kuitenkin helpompi liikkua,
Vaikka kompuroin vielä.
Kukaan ei ole ikinä päässyt
Niin lähelle minua kuin sinä
Enkä kaipaa muistutuksia.
Tiedän silti ajan kanssa helpottavan.
Tiedän sen lopulta helpottavan,
Vaikka pakotan joskus väkisin liikkeelle.
Kukaan ei ole ikinä ollut niin tärkeä,
Että olisin antanut toisia mahdollisuuksia.
Oliko kuitenkin lopulta niin,
Että kaikki mahdollisuudet olivat vain
Omaa heikkouttani päästää irti,
Vaikka loppu oli jo kolkuttelemassa ovella.
Mutta tiedäthän sinä, kultaseni,
Että muistan sinut aina,
Vaikka ei tunnettaisikaan enää.
Kun en voi tulla enää lähellesi.
On kuitenkin helpompi hengittää,
Vaikka se sattuukin yhä.
On kuitenkin helpompi liikkua,
Vaikka kompuroin vielä.
Kukaan ei ole ikinä päässyt
Niin lähelle minua kuin sinä
Enkä kaipaa muistutuksia.
Tiedän silti ajan kanssa helpottavan.
Tiedän sen lopulta helpottavan,
Vaikka pakotan joskus väkisin liikkeelle.
Kukaan ei ole ikinä ollut niin tärkeä,
Että olisin antanut toisia mahdollisuuksia.
Oliko kuitenkin lopulta niin,
Että kaikki mahdollisuudet olivat vain
Omaa heikkouttani päästää irti,
Vaikka loppu oli jo kolkuttelemassa ovella.
Mutta tiedäthän sinä, kultaseni,
Että muistan sinut aina,
Vaikka ei tunnettaisikaan enää.
Selite:
Melkein 8kk suhteeni loppui kesän lopussa ja palaset ovat vielä vähän levällään, mutta kyllä se tästä. Joten pahoittelen, jos runo on sekava. Olokin on vielä hiukan sekava.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Vähemmistäkin tule epävarma olo hyvä on selvittää itseään. Kirjoittaminen on hyvin suositeltavaa. Runosta kyllä näkyy, että horjut tunteiden kanssa. Sanot kyllä se tästä ja kuitenkin näkökentää tulee edettävät tapahtuma,t ennen eroa. Paljon ilmeisesti hyvää on edessä päin. Noustava on ja alkaa omaa elämääsi.