Aamun sarastaessa aloitan kaiken alusta.
Katson maailmaa silmin,
joilla en aiemmin ole katsonut.
Piirrän ääriviivani kauniimmin,
seison jaloillani vahvemmin.
Annan tilaa viisaille,
hiljaisille sanoille.
Aamun sarastaessa kävelet minua vastaan kuin kuka tahansa.
Enkä enää tunne kaipausta.
| Runoilija | Runon nimi |
Luontipäivä |
Kommentteja | Kategoria |
|---|---|---|---|---|
| anu-maria | Nimetön | 19.11.2012 | 6 | Runo |
| anu-maria | Unikuva | 19.11.2012 | 5 | Runo |
| anu-maria | Nimetön | 2.11.2012 | 1 | Runo |
| anu-maria | Silloin | 7.8.2012 | 0 | Runo |
| anu-maria | Kuun pimeä puoli | 9.2.2012 | 0 | Runo |
| anu-maria | Hilpeys | 23.12.2011 | 1 | Runo |
| anu-maria | Unelmoiden | 12.12.2011 | 2 | Runo |
| anu-maria | Juo malja muistolleni | 5.12.2011 | 0 | Runo |
| anu-maria | Harhaa | 5.12.2011 | 1 | Runo |
| anu-maria | Uudestisyntyjä | 2.12.2011 | 2 | Runo |
Kommentit
Tässä runossa on jotenkin helpottunut tunnelma, kuin olisi juuri löytänyt etsimänsä itsestään ja luopunut jostakin sisintä askarruttavasta, tai vihdoinkin löytänyt tavan saada haluamansa.