Valun joenuomaan, sumuiseen uneen,
yön mustaan pohjaan.
Harhailen vaan harhaan astu en,
etsin kotia hauraimpien haaveiden.
Hän laulaa, minun kohtaloni paljastaa,
yksinäisen erämaan ennustaja,
shamaani tuon hiljaisen Lapinmaan.
Suutelen sinun käsiäsi, silmiäsi,
kosketa minun sieluani.
Avaan sinulle sydämeni,
kaipaukseni.
Aamulla juo malja muistolleni,
kanteleen kielillä kanna minut
lautalleni.
Olen yhtä sinun kanssasi, ikuisesti.
Selite:
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi