Muistan kirjoittaneeni samankaltaista kauan kauan sitten... Valium-humalan pehmentämässä tajunnantilassa. Kun sanojen ja kuvien häälyminen kokoontui ja pusertui sanoiksi paperiin... Onneksi enää tarvitse. Enkä tahdo. Ja toinen onneksi on, että tällaista tekstiä voi kirjoittaa selvinkin päin. Parhaimmillaan teksti jopa toimii... Mun mielestä tää on aika onnistunut, jonkinlaisessa pehmeän proosallisessa tunteikkuudessaan. Siis mun subjektiivinen lukijakokemus.
Kommentit
avaruusmainen vaikutus
silti pysyy samassa tilassa
taiteellinen ajatus
upeaa sinua
Sivut