Talven vihlaisu iholla,
kesän vihreys sielussa, enkelin siivet lumessa.
Kulkee aika melankolian sinessä,
tähdenlentojen valossa,
kuiskauksessaan kevättä.
Ja unen pinnalla hellä kosketus.
Ajassa roudan ja lumen,
haikeus kitarani soinnuissa.
Kutsuu polku unen,
ajaton arvoitus,
lämmin viritys sielussa.
Pakkanen puraisee ulkona,
jossain unimaa odottaa,
tähtien valo sielussa,
aamuun pimeys katoaa.
Talven hiljainen hetki,
aavistus valosta,
sointujen loputon retki.
Kulunut rusketus iholla,
kun uneen käy tieni.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Kaunis runo.