Aamulla teimme pitkän lenkin.
puhuttiin ja naurettiin.
Olo oli tosi leppoisa.
Kunnes sanoit että
olet hyvä tyyppi kulta.
Tajusin haluaisit muutakin kuin
pelkän ystävyyden.
Kulta sanoit ja tiedän
sinä et sitä sanaa käytä
helpolla.
Et ainakaan ihmisestä
jonka haluat pitää vain ystävänä.
Kirosin sinut mielessäni,
kirosin itseni ja rakkaan miehen
jonka kanssa yhteistä tulevaisuutta
rakennan.
Kolmen kopla jossa yksi on liikaa.
Kaikki minun vallassani.
Kirosin mielessäni ja olin
vahva.
Ystävänä sinä vain pysyt.
Vai pitäisikö siitäkin luopua?
Olisiko se meille helpompaa?
Selite:
Tää on taas näitä purkauksia.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Elämän perusjuttuja pohtiva runo.
Helpompaako lie jos tekee vastoin
sydämen tahtoa ... kerranhan täällä
vaan heilutaan.
ratkaisusi on oikea.. tuollainen ystävyys on vaarallita :)
Uuh vaarallista peliä tulee pitemmänpäälle raskaaksi. Kyllä se raja täytyisi vetää ja tiukka sittenkin.