Ei enää rajan ylitystä

Hän saapui luokseni.
istahti hetkeksi viereeni.
Jutteli niitä näitä.
Minun piti hänelle kertoa
että ystävinä vain voimme olla.
Jäähyväiset jättää sille mikä on
ystävyyden rajan toisella puolella.

En saanut sitä sanotuksi
eikä minun tarvinnut.
Hän tiesi sen.
Halasi ja antoi hellän
suukon poskelle.
Hymyillen ovesta poistui.

Meni hetki ja tuli viesti.
“En ole jäähyväis tyyppiä”
Tuli toinen viesti.
“Autan aina kun apua tarvitset”
Tiesin Ystävä hän on edelleen
ystävä jota parempaa ei voi saada.

Silti kyynel vierähti poskelleni.
Se mitä ystävyyden rajan toisella
puolella on
On nyt vain unelmissa.
Kyllä minä niitäkin hetkiä tulen
vielä kaipaamaan.
Mutta vain unissani niistä nauttia
saan.