Menneisyys, tämä hetki ja tulevaisuus

Menneisyyteen ei voi vaikuttaa,
mutta ei sitä voi elää
niinkuin sitä ei olisikaan.

Vaikuttaa jotenkin päivään jokaiseen.
Olisinko silloin se minä?
Jos niitä virheitä ei tehnyt olisi,
joskus myös asioissa onnistunut.

Sitä haluaa vain tätä hetkeä elää.
Suunnitella tulevaisuutta,
joka olisi täynnä onnea ja ruusuja.
Kuitenkin haamut joskus silmille hyppii
taikka joku niistä vain muistuttaa.

Jokainen hetki on tärkeä.
Niin mennyt, tuleva kuin tämäkin.
Se tekee minusta sen mitä olen.
Se tekee minusta ihmisen.

Virheitä sattunut on varmasti jokaiselle.
Ei niitä niin vain pysty unohtamaan.
Jos joku ei ole muistuttamassa,
niin yön pimeinä tunteina joskus mieleen palaa.
Eikä itku kaukana ole ollenkaan.
Jos pystyy edes sen tukahduttamaan.

Mutta virheistä opitaan.
Ensi kerralla toisin tehdään.
Ei jäädä tuleen makaamaan
vaan nousta sieltä ainakin yritetään.

Tehdä lopusta elämästä elämisen arvoista.
Jotain jota vanhana sitten hymyillen muistelee.
Saanut aikaan on jotain merkittävää.
Vaikka ystävyyttä pysyvää.
Se jos mikä on tärkeää.