Tunteista

Ajattelen usein mitä tunnen.
En tiedä mitä tunnen.
Tiedän mitä ajattelen.
Koitan ymmärtää itseäni,
miten ja miksi reagoin tillaiteisiin,
tunteellako vai jollain muulla?

Joskus sitä huomaa itkevänsä
vaikka mitään ei ajattelelisikaan.
Ei aina tiedä edes miksi,
jokin tunne sisällä vain purkautuu.

Ihmiset yrittävät usein tunteensa piilottaa.
Se saa ihmisen vaikuttamaan joskus kylmältä.
Mutta kun kauan aikaa piilottaa,
niin on vaikeaa löytää ne uudestaan.

Jos haluaa rakastaa
ja niin vain ajattelee.
Pystyykö siihen pelkällä ajatuksella
vai tarvitseekö siihenkin tunnetta.
Sama vihan ja kaiken muun kohdalla.

Elämä tarvitsee tunteita.
Se tarvitsee vihaa ja rakkautta,
pettymystä ja surua,
onnellisuutta ja iloisuutta.
Kaikkea tunteita mahdollisia.
Tunnetta että elää.