Sataa, sataa, ropisee. Kuka sanoo tätä koiranilmaks, ku koirakaan ei tahdo mennä ulos. Jos kelloja ei olis niin jengillä menis vuorokausirytmit sekasin. Kukaan ei tietäis koska baarissa tulee pilkku.
Nomi: Miksi?
Doris: Mitä miks?
Nomi: Miksi.
Doris: Mitä helvettiä nyt, mitä miksi?
Nomi: Miksi mihinkään. Mulla on joku helvetin syysmasennus, en usko mihinkään mitä teen.
Doris: Kyl se menee ohi.
Nomi: Miksi?
Doris: Kerran vielä "miksi" niin mä lyön luurin korvaan!
Nomi: Oonko mä pätevä mihinkään?
Doris: Sä oot pätevä siinä missä sä tahdot olla.
Nomi: Ai et mä olisin sun mielestä vaikka pätevä ydinfyysikko jos tahtoisin?
Doris: No… kaikella rakkaudella et ikinä, kulta.
Nomi: Niin. Musta tuntuu et musta ei oo mihinkää. Äh, tää menee ohi. Kerro jotain, onks siellä tapahtunu mitään mielenkiintosta?
Doris: Hmh… mä oon saanu vähän viestejä tyypiltä Kotoa…
(Koti on kaupunki, josta me oltiin molemmat kotoisin. Kaupunki, jossa ihmiset tuntuu tietävän sun elämästä enemmän kuin sä itse)
Nomi: Jukka? Pekka? Jukka-Pekka? Mitä näitä nyt on?
Doris: Eiku tää on uus…
Nomi: Koti ja uusi ei sovi samaan lauseeseen.
Doris: Tää on piirittänyt mua kolme vuotta…
Nomi: Aa, mä ymmärrän! Sä oot käyny kaikki potentiaaliset jo läpi niin otat nyt sitte säälistä vuoronumeron kanssa jonottavat.
Doris: Kjähähäh --- ja sit tästä sä et tykkää, mut Jätkä laitto mulle viestiä…
Nomi: MIKSI!?
Tuut tuut tuut.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
