Ilmassa on
jonkinlainen
kaukokaipuun
takainen tunne
tukahdettua iloa
ja väkivaltaisuutta
positiivisessa
ymmärryksessä,
mutta se
tarvitsisi vielä
jotain pientä
tai suurta syttyäkseen
yksityiskohtaiseen
hurmioon
sekunnin murto
osat olivat
osana selkeyttä
käsin kosketeltavana
todellisuutena
kirkuvia ja
nauravia
otsikoita
elämän jauhaessa
itseään
palasiin
rikki vain
jonkun leipäpalasen
tähden,
jonkun
syötävän kokonaisuuden
niin kuin minäkin
olen kahlannut
syviin vesiin
saadakseni
kasvotusten
koulia kalpeita
laihtuneita aatteita,
jotka ennen
olivat osa
parempaa luontoa
tai henkisen
olemuksen
äärimmäisiä rajoja
ja nyt aika on
kalvanut niihin
luurankoja
tehnyt rakkauteen
ihmissyöjän
kuuma nainen
tai illuusio
elämän lähteen äärellä
kuinka se
omasta tahdostaan
repii ja
raastaa
syö ensin silmillään
ja sitten se
syö ja
tyydyttää
itsensä
ja kysyy vointiani,
etten lopettaisi
etten olisi
tuloillaan
ja loppujen lopuksi
kysyy,
että rakastanko
muuttaisinko
loppumattomuuteen
minä
joka en
edes tiedä
kristittyä
kasteessa annettua nimeään
sellaiset tapahtumat vaan
peittävät alleen
koko maailman
vaikka sitä haluaisi
nähdä lähemmäs
tunnottomuuden
huomeneen
miten ne tunteet
tähän liittyy
tunnen olevani
egoisti,
mutta ei
minusta itsekästä saa
tuntemaan sitä
lämmintä
kehoa aamuisin,
puhtauden ja
henkisyysyden
vaihtaa
aamuisin omistajaa
ihmisen sielun
se tahtoo
tahtoo saada ihmisen
saranoiltaan,
irti itsestään
intohimonsa löytävän
uuden merkityksen
mutta kenestäkään
ei toki voi
tehdä
taistelijaa,
jos hän ei
ole taistelijalle sukua
samalla lailla
kukaan ei
voi kuolla,
jos ei
ole ruumista
tai olemassa olon
oikeutusta,
joka olisi
maailmassa,
mutta ei tässä
ulottuvuudessa
minkälainen taivas
se sellainen on,
jossa ei ole koettu
tuskaa ja
kuoleman pelkoa
minun on
täytynyt matkustaa
maailman ympäri,
koko sieluni
kolmesataakuusikymmentä astetta
löytääkseni
näin mukavan ja
ihanan
nurkan elämää
olen jotenkin
kääntynyt uudenlaiseen
uskoon
äänen ja tunteen
kykyyn yhteyttää,
antaa sydämelle
kielen
merkitseviä
ääriviivoja
rajattomiin
näköaloihin
siinä maailmassa
ei ole jarruja,
rakkaudettomia rakosia
ja halkeamia
elämä pyörii
enemmän kuin
akselinsa ympärillä,
se on lähempänä
nirvanaa kuin
koskaan aikaisemmin
tässä tunteenomaisessa
virrassa pyöriessä
on helppo
tuntea, jos joku
koskettaa elämää
elävyys saa
kasteessa
uuden merkityksen
unet ja
kaipaukset
saavat kylläisyytensä
ja tunne kuinka
minua syödään
elävänä
elävältä
ei ole
etäisyyttä,
välimatkaa
valtamerta
vaan me
näemme kuun,
se syöpyy kuin
aurinko nusee
rintaani
olin huoneessa,
joka oli sokean miehen
elämä
sellainen saa
elämän tuoksumaan
hyvältä
tunteiden ylösnousemus
ihmisen sielussa,
rakentaa maailma
ja kiskoa
kaikki esiin
ihmisten sisuksista
inhimillisyyden
kipinöitä
näkyvyyden langoista
yhteen sovitettuja
vapauden harhailla
mielensä
nosteessa
jotta keveys
ottaisi jalat
alleen,
nostaisi ihmisen
maata suuremmaksi
olen tähdissä,
tasapainottelen
unia ja
matemaattisen
kaavan nousukäyrää
tulee vastaan
hetki,
jolloin maailma kuolee
ja
minä elän
nälkäinen katse silmissäni
persoonallisuuden ihme
on sanojamme vahvempi
olen sydämeni
vallassa ja
mikään ei
voi koota
menneitä palasia
yhteen
viimeinenkään sanansattaja
ei voi olla
paluun takuumies
vanhaan
ekstaasin merkitys
on voittanut
yksikään ahmiva sielu
ei voi pelastua
sanat syntyvät
sieluni
pohjalla
sanat valaisevat
varjoja meidän kulkea
oikeuden silmät ovat
sidotut,
ei ole kostoa
maa ja vesi,
tuli ja ilma liittyvät
säkeiksi
luomisen tuntemattomuus
tuntuu ilon
manauksina
huulillani
ei ole mitään
korkeampaa inhimillisyyttä
mitään korkeampaa
päämäärää tai
suuntaa
minun maailmani
on tulvillaan,
aikaa ja tulevaa
se virtaa valtoimenaan ja
hukkuu sokeisiin silmiin,
suuhun ja nykyisyyteen
yhtyen tuonpuoleiseen
maa tuntee askeleeni,
kuulen kuinka
sivistys iskee päätään
ja taas
sieraimiin se
tuntematon tuoksu
siirtyen kuolleesta
pisteestä
lähemmäs elävää ja
yrittäen olla
nimitys jollekin yhteiselle
vähän samanlaista
kun rakastuessaan
menettää onnellisuudessaan
järkensä
se on kumma,
kun se rauha laskeutuu
kaikki se inhimillinen takanaan
silmät auki,
kiinni tai
sokeana
silti sen ymmärtää,
vapautuksen, jonka
omantunnon ääni
antaa todellisuudelle
taipumuksellemme
olla rehellisiä
itsellemme
sietämättömyys synnyttää
sietämättömyyttä,
laumoja silmälaput silmillään
minä haluan olla kotona,
omieni luona
ja jotta olisin
veli sisarelleni enkä
kavaltaja
minun on oltava oma itseni,
tekojeni yhteydessä
ajatuksiini
ihmisen muuttua
oikeaksi ihmiseksi
vapauttava ajatus
olla vain
olla loputtomuudessa
yhtymättömän
täydellisyyden
yhtyminen
tuntea olevansa tunnottoman onnellinen
jonkinlainen
kaukokaipuun
takainen tunne
tukahdettua iloa
ja väkivaltaisuutta
positiivisessa
ymmärryksessä,
mutta se
tarvitsisi vielä
jotain pientä
tai suurta syttyäkseen
yksityiskohtaiseen
hurmioon
sekunnin murto
osat olivat
osana selkeyttä
käsin kosketeltavana
todellisuutena
kirkuvia ja
nauravia
otsikoita
elämän jauhaessa
itseään
palasiin
rikki vain
jonkun leipäpalasen
tähden,
jonkun
syötävän kokonaisuuden
niin kuin minäkin
olen kahlannut
syviin vesiin
saadakseni
kasvotusten
koulia kalpeita
laihtuneita aatteita,
jotka ennen
olivat osa
parempaa luontoa
tai henkisen
olemuksen
äärimmäisiä rajoja
ja nyt aika on
kalvanut niihin
luurankoja
tehnyt rakkauteen
ihmissyöjän
kuuma nainen
tai illuusio
elämän lähteen äärellä
kuinka se
omasta tahdostaan
repii ja
raastaa
syö ensin silmillään
ja sitten se
syö ja
tyydyttää
itsensä
ja kysyy vointiani,
etten lopettaisi
etten olisi
tuloillaan
ja loppujen lopuksi
kysyy,
että rakastanko
muuttaisinko
loppumattomuuteen
minä
joka en
edes tiedä
kristittyä
kasteessa annettua nimeään
sellaiset tapahtumat vaan
peittävät alleen
koko maailman
vaikka sitä haluaisi
nähdä lähemmäs
tunnottomuuden
huomeneen
miten ne tunteet
tähän liittyy
tunnen olevani
egoisti,
mutta ei
minusta itsekästä saa
tuntemaan sitä
lämmintä
kehoa aamuisin,
puhtauden ja
henkisyysyden
vaihtaa
aamuisin omistajaa
ihmisen sielun
se tahtoo
tahtoo saada ihmisen
saranoiltaan,
irti itsestään
intohimonsa löytävän
uuden merkityksen
mutta kenestäkään
ei toki voi
tehdä
taistelijaa,
jos hän ei
ole taistelijalle sukua
samalla lailla
kukaan ei
voi kuolla,
jos ei
ole ruumista
tai olemassa olon
oikeutusta,
joka olisi
maailmassa,
mutta ei tässä
ulottuvuudessa
minkälainen taivas
se sellainen on,
jossa ei ole koettu
tuskaa ja
kuoleman pelkoa
minun on
täytynyt matkustaa
maailman ympäri,
koko sieluni
kolmesataakuusikymmentä astetta
löytääkseni
näin mukavan ja
ihanan
nurkan elämää
olen jotenkin
kääntynyt uudenlaiseen
uskoon
äänen ja tunteen
kykyyn yhteyttää,
antaa sydämelle
kielen
merkitseviä
ääriviivoja
rajattomiin
näköaloihin
siinä maailmassa
ei ole jarruja,
rakkaudettomia rakosia
ja halkeamia
elämä pyörii
enemmän kuin
akselinsa ympärillä,
se on lähempänä
nirvanaa kuin
koskaan aikaisemmin
tässä tunteenomaisessa
virrassa pyöriessä
on helppo
tuntea, jos joku
koskettaa elämää
elävyys saa
kasteessa
uuden merkityksen
unet ja
kaipaukset
saavat kylläisyytensä
ja tunne kuinka
minua syödään
elävänä
elävältä
ei ole
etäisyyttä,
välimatkaa
valtamerta
vaan me
näemme kuun,
se syöpyy kuin
aurinko nusee
rintaani
olin huoneessa,
joka oli sokean miehen
elämä
sellainen saa
elämän tuoksumaan
hyvältä
tunteiden ylösnousemus
ihmisen sielussa,
rakentaa maailma
ja kiskoa
kaikki esiin
ihmisten sisuksista
inhimillisyyden
kipinöitä
näkyvyyden langoista
yhteen sovitettuja
vapauden harhailla
mielensä
nosteessa
jotta keveys
ottaisi jalat
alleen,
nostaisi ihmisen
maata suuremmaksi
olen tähdissä,
tasapainottelen
unia ja
matemaattisen
kaavan nousukäyrää
tulee vastaan
hetki,
jolloin maailma kuolee
ja
minä elän
nälkäinen katse silmissäni
persoonallisuuden ihme
on sanojamme vahvempi
olen sydämeni
vallassa ja
mikään ei
voi koota
menneitä palasia
yhteen
viimeinenkään sanansattaja
ei voi olla
paluun takuumies
vanhaan
ekstaasin merkitys
on voittanut
yksikään ahmiva sielu
ei voi pelastua
sanat syntyvät
sieluni
pohjalla
sanat valaisevat
varjoja meidän kulkea
oikeuden silmät ovat
sidotut,
ei ole kostoa
maa ja vesi,
tuli ja ilma liittyvät
säkeiksi
luomisen tuntemattomuus
tuntuu ilon
manauksina
huulillani
ei ole mitään
korkeampaa inhimillisyyttä
mitään korkeampaa
päämäärää tai
suuntaa
minun maailmani
on tulvillaan,
aikaa ja tulevaa
se virtaa valtoimenaan ja
hukkuu sokeisiin silmiin,
suuhun ja nykyisyyteen
yhtyen tuonpuoleiseen
maa tuntee askeleeni,
kuulen kuinka
sivistys iskee päätään
ja taas
sieraimiin se
tuntematon tuoksu
siirtyen kuolleesta
pisteestä
lähemmäs elävää ja
yrittäen olla
nimitys jollekin yhteiselle
vähän samanlaista
kun rakastuessaan
menettää onnellisuudessaan
järkensä
se on kumma,
kun se rauha laskeutuu
kaikki se inhimillinen takanaan
silmät auki,
kiinni tai
sokeana
silti sen ymmärtää,
vapautuksen, jonka
omantunnon ääni
antaa todellisuudelle
taipumuksellemme
olla rehellisiä
itsellemme
sietämättömyys synnyttää
sietämättömyyttä,
laumoja silmälaput silmillään
minä haluan olla kotona,
omieni luona
ja jotta olisin
veli sisarelleni enkä
kavaltaja
minun on oltava oma itseni,
tekojeni yhteydessä
ajatuksiini
ihmisen muuttua
oikeaksi ihmiseksi
vapauttava ajatus
olla vain
olla loputtomuudessa
yhtymättömän
täydellisyyden
yhtyminen
tuntea olevansa tunnottoman onnellinen
Selite:
En tiedä mikä tässä sävellyksessä saa itseni tuntemaan onnelliseksi, high hopes for life,high hopes, Halleluja. Liukenen tuohon aivan haltioituneeseen sooloon.
https://www.youtube.com/watch?v=FwrXiM6590s
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi