Ei tullut lunta tänä vuonna.
Ei suloista unohdusta,
puuteria arpiselle maisemalle.
Sinä olet jäänyt minuun
kuin tämä harmaa maisema.
Raakana, ohittamattomana.
Joka aamu minä muistan
miksi sieluni elää kesästä.
Ja kuitenkin tämä pimeys
koskettaa minua kipeän ihanasti.
Ei minun pitäisi rakastaa
ei sinua eikä tätä pimeää.
| Runoilija | Runon nimi |
Luontipäivä |
Kommentteja | Kategoria |
|---|---|---|---|---|
| Antares | Rakkauteni | 27.4.2008 | 2 | Runo |
| Antares | muutoksessa | 28.3.2008 | 2 | Runo |
| Antares | virka(a olis)miehelle | 24.4.2007 | 3 | Runo |
| Antares | Minä sinua... | 5.4.2007 | 11 | Runo |
| Antares | vuodesta 2004 | 18.3.2007 | 5 | Runo |
| Antares | T | 12.3.2007 | 8 | Runo |
| Antares | Sillalla seison | 1.2.2007 | 8 | Runo |
| Antares | Pimeän tytär | 11.12.2006 | 3 | Runo |
| Antares | sosiOLOgiaa | 28.11.2006 | 1 | Runo |
| Antares | kuu ja hullu | 6.11.2006 | 11 | Runo |
Käytämme evästeitä varmistaaksemme mahdollisimman hyvän käyttökokemuksen. Jatkamalla sivustomme käyttöä hyväksyt käyttöehdot ja evästeiden käytön.
Kommentit
Aika masokistinen tunnelma tässä :P
Tumman ihana runo, pidän kielikuvista tässä, puuterista ja raa'asta rakkaudesta. Alku ja loppu varsinkin jyräävät!
raadollinen, ankea runo, mutta silti "koskettaa kipeän ihanasti"