Tähän hetkeen
matkalla eilisestä huomiseen
kuin sillalle
minä pysähdyn.
Rakkaita monenlaisia
molemmissa suunnissa.
Onneksi muistan
mihin päin olin menossa.
Tällä sillalla
hyvä mieli seistä,
kun muistaa ainakin kerran
olleensa rakastettu.
Tällä sillalla
ainakin yksi ystävä,
jolle riittää
sellaisena kuin on.
Eilisen rannalta
kuulin tänään huudon,
kiitti että olen olemassa
juuri tällaisena kuin olen.
Ja siinä sillalla
otti tänään ystävä kädestä,
sanoi että päästään yli.
Kuinka voisin sanoa
ettei minulla olisi suuri aarre,
etteikö olisi jalokiviä taskussa.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Kaunista, niin kaunista ja loppu kruunaa kaiken! Kaksi viimeistä " säkeistöä" oli mielettömän kaunista.
Eipä löydy tältä lukijalta sanoja kertomaan, miten paljon tämä koskettaa kauneudellaan.
Niin on upea tämä ylistyksesi ystävyydelle. Tässä on tavoitettu jotakin niin korvaamattoman arvokasta, sellaista joka kantaa.
Tällaista kerrontaa minä ihailen, kertakaikkiaan.
herkkä, toiveikas tuno. ihana
No huh, huh sanon minä ja *huokaisen*. Tässä tekstissä ovat kaikki ajatukseni tästä hetkestä...sinä vain puit ne koskettaviksi sanoiksi ja kauniiksi runoksi. Olen sanaton ja vain kiitän ♥
kaunis, kuinka onnistuneesti oletkaan sanonut, sillalle pysähdyn, tunnelma on taattu, on helppoa ajatella kuten ajattelet, rakkaat molemmissa suunnissa, ystävänpäivää mieleltään rauhoittuneena, odottaa, kuinka sanoissasi on voimaa, ystävyydessä sitä elämän suurinta nostetta, todella hurmaten runosi olet tehnyt
Ystävyyden silta ja jalokiviä taskussa. Hieno runo, pisti oikein ajattelemaan omiakin ystäviä.
Olet saanut runoosi suuria asioita, sillä voiko olla kalliimpaa, kuin toinen, joka rakastaa, välittää ja vie siltojen yli.ü
Todella upea runo!
Kyyneleet silmissä saa lukea tällaista sanomaa. Nyyh...Siis Hienoa!