Viimeinen ikävä

Runoilija -Hiljaisuus-

nainen
Julkaistu:
10
Liittynyt: 31.7.2004
Viimeksi paikalla: 13.9.2022 11:57

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-


Kun kuuntelee ei mitään ja ajattelee samaa niin joskus saa mahtavia oivalluksia, toisinaan taas ei. Runosuoneni on mennyt tukkoon, kirjaimet ja sanat eivät enää rakasta mua.

Kiitos jo valmiiksi kaikille arvostelijoille.
 

Menneisyys on nykypäivän käsite,
minä elän siellä
missä te olitte jo kaksi päivää sitten.

Aika on ylellisyys
johon minulla ei ole varaa.

Jos itsensäilmaisu johtaisi johonkin,
voisin rakastaa rajattomasti
ja viedä vihani voimalla
rajan tuolle puolen.

Ollapa olematon,
siinä nimi näkymättömyydelle.

Sillä sitähän olen silmissäsi.

Hyvät ihmiset
kylmä kahvi ei todellakaan kaunista,
mutta katkeruus on silti mieltä ylentävää.

Sen suloisissa sävelissä
soi lopullisen tuomion viimeiset sanat.

En unohda sinua.
Tarvitsen sinua.
Minä rakastan sinua.
               Hyvästi.
Selite: 
Katkeruuskaan ei kaunista. Liikaa voimatonta raivoa.
Kategoria: 
 

Kommentit

Jotenki.. nätti ja sellanen vahva runo.. pidin <3 suosikkeihin --->

Et usko kuinka iloinen olin, kun huomasin että olet palannut.

Ei sitä vältämättä olisi tarvinnut edes käyttää sanana, se paistaa läpi joka ikisellä kirjaimellaan ja tavullaan katkeruus.
Kirjoitat aika paljon siitä, mitä olen miettinyt viime päivinä. Jos vain saisi vuorokauteen lisää tunteja tai edes aikaa käydä läpi asioita, eikä olla juuttunut siihen valvetilaan missä pysähtymistä ei sallita.
Hyvät ihmiset...speech, puhe, virallista. Inhoan loppua sen kliseisyydestä, mutta samalla tiedän että tiedät sen olevan enemmän kuin totta. Siitä saa kaiken, muuta ei tarvitse, kunhan ei anna kahvin jäähtyä.

Erilainen kuin ennen, mutta selittämättömällä tavalla. Se ei silti tarkoita ettenkö pitäisi siitä :)

vahvoja tunteita on sinulla, ja hienosti kirjoitat.
minä pidin tästä aivan suunnattomasti.
jotenkin sai melkein kyyneleet silmiin,
kun tulee mieleen oma tämänhetkinen tilanteeni.

voimia. ! :)

 

Käyttäjän kaikki runot