Potkut

Runoilija -Hiljaisuus-

nainen
Julkaistu:
10
Liittynyt: 31.7.2004
Viimeksi paikalla: 13.9.2022 11:57

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-


Kun kuuntelee ei mitään ja ajattelee samaa niin joskus saa mahtavia oivalluksia, toisinaan taas ei. Runosuoneni on mennyt tukkoon, kirjaimet ja sanat eivät enää rakasta mua.

Kiitos jo valmiiksi kaikille arvostelijoille.
 

Tuoksusi muistitikulla vieressäni,
sydämeni teillä tietämättömillä
sinun luonasi kenties

Kun painan pääni tyynyyn
voin tuntea vartalosi kaaren omaani vasten
kuvitella niskahiuksesi huulilleni

Ei parane tunkea tikkuja peiton alle
sillä jalanjälki sydämeni tienoilla
aiheuttaa rytmihäiriöitä Nukku-Matissa

Raukka on eksynyt useammin kuin kerran

Kipu sinusta on aidompaa
kuin ilo jota joskus tunsin
Olet tuska joka on asettunut taloksi

Minä hukun katoavaan lämpöön
jonka lähde sinä joskus olit
löydän varjoni virvatulista
vääristyneenä silmiä hiveleväksi kauneudeksi

Meno kauas pois
ja paluu takaisin
ehkä seuraavassa elämässä kultaseni

Sillä olisinhan voinut istua
loppuelämäni sylissäsi
kuunnellen millainen tyttö
minusta olisi pitänyt kasvaa

Vain kiinni pitäminen osoittautui mahdottomaksi

Selite: 
"Minä olen muistanut sinut kipuna kiivaana suruna sielussain"
Kategoria: 
 

Kommentit

Alku oli tosi onnistunut, erityisesti nuo ensimmäiset säkeistöt ja eka kursiivi rivi. Kiva runon aihe tuo `muistitikku`. Kokonaisuudessaan runon pituus ehkä hieman latisti tunnetta loppua kohti, mutta Hienohan tämä.

Pidin.

 

Käyttäjän kaikki runot