Kuin iso juuri työntyy maahan
työnnyit sinä minuun
Pohjalle asti pyrit
sieltä janoisen juomaan
Kuin huterat syksyiset lehdet
kuoriutui iho päältäni
Korvautui uudella, tuoreella
Ensin silmuilla, sitten lehdillä
Vahvan puun oksille
lintujen hyvä käydä lepäämään
Niin minun sinun puusi oksille
Lintujen, käsien hyväillessä
Tuulen, sulkien suudellessa
Aurinkoa kohti hymyilee
Puu, oksat
linnut
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Todella kaunis rakkausrunosi :-7