Minä rukoilen,
rukoilen enemmän kuin koskaan.
Rukoilen, että antaisit sielullesi luvan taas loistaa,
ja että voisin sinua kunnolla rutistaa.
Minä rukoilen, etteivät kyyhkyset
sinua vielä kutsu mukaan laulamaan,
toivon että jäät vierelleni makaamaan.
Minä rukoilen,
enemmän koskaan...
Niin sitkeä on kipusi
- hellittääkö se milloinkaan?
Älä lähde vielä luotani,
jään sinua liikaa kaipaamaan.
Elämä edessä, valo polkuasi kuljettaa..
miksi siis heittäytyisit kyyhkysten matkaan?
Minä rukoilen..
enemmän kuin koskaan.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit