Lokakuu lohdutti loistollansa,
kesän pientä lasta.
Kuiskaten lempeillä sanoillansa
hohde sammuu vasta,
kun ensilumi loistossaan,
sataa vuoren päälle lunta,
kun pohjantuuli täyttää maan,
silmät syksyn katsoo unta.
Näin kuulaan väriloiston taikaa
toistaa lehdot riemukkaina
ja kuulaat neljä vuodenaikaa
kuiskii lapsillensa aina.
Lokakuun loru
(c) Oiva Utumaa
kesän pientä lasta.
Kuiskaten lempeillä sanoillansa
hohde sammuu vasta,
kun ensilumi loistossaan,
sataa vuoren päälle lunta,
kun pohjantuuli täyttää maan,
silmät syksyn katsoo unta.
Näin kuulaan väriloiston taikaa
toistaa lehdot riemukkaina
ja kuulaat neljä vuodenaikaa
kuiskii lapsillensa aina.
Lokakuun loru
(c) Oiva Utumaa
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Sivut