VielÀ rehti leskenlehti,
kultahattu kukkaan ehti.
KevÀtlehdon kultaripsi,
yllÀ niityn siellÀ hipsi.
Lausui viimein voikukalle,
nostit pÀÀsi valon alle,
nyt on tÀÀllÀ kaksi meitÀ
juhlitaan siis kekkereitÀ.
Kaunistetaan niityn laita,
ylle laita kultapaita,
kimallusta poskipÀille,
keltakultaa mÀille nÀille.
ValonsÀteen siltaa souda
keltapaita ylle nouda.
Kultatukan vÀriloisto
alun uuden, kesÀn toisto.
Keltahattu kultapaita,
keltainen on niityn laita.
Keltaista on niityn yllÀ
ja se sopii sinne kyllÀ.
Luonto Àidin kultamailta
rikkailla ja riemukkailta.
Kultaniityn ihme suuri
nousi uusi jÀlleen juuri.
Keltahattu ja kultapaita
(c) Oiva Utumaa
Niin ne nosti niityn kukkaan
Kuihtunut ei lumo hukkaan
Keltaista on niityn yllÀ
Ja se sopii meille kyllÀ.
Kaunis loisto kultamailta
Kutsuvilta riemukkailta
Haihtunut ei lumo hukkaan
Nousi kultaniityt kukkaan
kuihdu ei sen lumo hukkaan
Keltaista on niityn yllÀ
Ja se sopii meille kyllÀ.
TehdÀÀn jÀlleen kultaisiksi
Ettei kukaan kysy miksi
Loisto joka kultaa nousi
Keltapaidat niityn yllÀ
HymyilyllÀ
vÀrejÀsi hohdokkaita.
koristamassa kevÀÀn teitÀ
nyt on tÀÀllÀ
keltapaidat kevÀt pÀÀllÀ
meitÀ kaksi
PistetÀönkö tuttav aksi
Kultaniityt katseen kohtaa
Sinne vielÀ polku johtaa
Keltaista on niityn yllÀ
ja se sopii meille kyllÀ.
LymyilyllÀ, kyrÀilyllÀ,
Minut uneen ilta soittaa
kukintosi sinun koittaa.
Lauseen Lausui voikukalle,
katsos nousit valon alle,
kukintosi sinun koittaa,
minut uneen ilta soittaa.
Toukokuiset kultakukat,
niityn pienet pörrötukat
ValonsÀteen siltaa sousi
Syliin kevÀÀn kilvan nousi.
LöydÀt niiltÀ riemukkailta,
kevÀt lehdon kultamailta
NĂ€ytti lehdot riemukkailta,
tÀyttyi niistÀ niitynlaita.
Loistaa saivat kultamailta
Luonto Àidin kultamailta
rakkailta ja riemukkailta
ValonsÀteen siltaa sousi
Uusi ihme jÀlkeen nousi
tÀyttyy niistÀ niityn
keltahattu, kultapaita.
Niityn pienet pörrötukat,
valonsÀteen siltaa sousi.
Toukokuiset kultakukat,
syliin kevÀÀn kilvan nousi.
kultahattu kukkaan ehti.
KevÀtlehdon kultaripsi,
yllÀ niityn siellÀ hipsi.
Lausui viimein voikukalle,
nostit pÀÀsi valon alle,
nyt on tÀÀllÀ kaksi meitÀ
juhlitaan siis kekkereitÀ.
Kaunistetaan niityn laita,
ylle laita kultapaita,
kimallusta poskipÀille,
keltakultaa mÀille nÀille.
ValonsÀteen siltaa souda
keltapaita ylle nouda.
Kultatukan vÀriloisto
alun uuden, kesÀn toisto.
Keltahattu kultapaita,
keltainen on niityn laita.
Keltaista on niityn yllÀ
ja se sopii sinne kyllÀ.
Luonto Àidin kultamailta
rikkailla ja riemukkailta.
Kultaniityn ihme suuri
nousi uusi jÀlleen juuri.
Keltahattu ja kultapaita
(c) Oiva Utumaa
Niin ne nosti niityn kukkaan
Kuihtunut ei lumo hukkaan
Keltaista on niityn yllÀ
Ja se sopii meille kyllÀ.
Kaunis loisto kultamailta
Kutsuvilta riemukkailta
Haihtunut ei lumo hukkaan
Nousi kultaniityt kukkaan
kuihdu ei sen lumo hukkaan
Keltaista on niityn yllÀ
Ja se sopii meille kyllÀ.
TehdÀÀn jÀlleen kultaisiksi
Ettei kukaan kysy miksi
Loisto joka kultaa nousi
Keltapaidat niityn yllÀ
HymyilyllÀ
vÀrejÀsi hohdokkaita.
koristamassa kevÀÀn teitÀ
nyt on tÀÀllÀ
keltapaidat kevÀt pÀÀllÀ
meitÀ kaksi
PistetÀönkö tuttav aksi
Kultaniityt katseen kohtaa
Sinne vielÀ polku johtaa
Keltaista on niityn yllÀ
ja se sopii meille kyllÀ.
LymyilyllÀ, kyrÀilyllÀ,
Minut uneen ilta soittaa
kukintosi sinun koittaa.
Lauseen Lausui voikukalle,
katsos nousit valon alle,
kukintosi sinun koittaa,
minut uneen ilta soittaa.
Toukokuiset kultakukat,
niityn pienet pörrötukat
ValonsÀteen siltaa sousi
Syliin kevÀÀn kilvan nousi.
LöydÀt niiltÀ riemukkailta,
kevÀt lehdon kultamailta
NĂ€ytti lehdot riemukkailta,
tÀyttyi niistÀ niitynlaita.
Loistaa saivat kultamailta
Luonto Àidin kultamailta
rakkailta ja riemukkailta
ValonsÀteen siltaa sousi
Uusi ihme jÀlkeen nousi
tÀyttyy niistÀ niityn
keltahattu, kultapaita.
Niityn pienet pörrötukat,
valonsÀteen siltaa sousi.
Toukokuiset kultakukat,
syliin kevÀÀn kilvan nousi.
cc
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Sivut