Hänen katseensa
lukitsi ruumiini
jähmetti hetkeen
mistä en enää pakenisi
kaiken muun kulkiessa
välähdyksinä ympärilläni
hetki
sydämeni jätti lyönnin väliin
hengitys taukosi
kuolin
liian pehmeiden huulien
herättäessä minut taas eloon
kuiskasit
“Hyvästi”
ja kaikki pysähtyi.
Selite:
Eikä kukaan enää herättänyt minua henkiin.
(Plaah - en ole taas aikoihin kirjoitellut ja mitä minä päädynkään rustaamaan? en edes pahemmin pidä rakkausrunojen kirjoittelusta... mutta olkoot)
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Ah ja voi. Käänteentekevä loppu, karua suorastaan! Tutuntuntuinen hetki, kovin kauniisti kuvattu.
"En ole taas aikoihin kirjoitellut"? Tervetuloa joukkoon. :) Vuoden tauko, eikä tunnu missään. Toivoisin.
Millainen prinssi herättää prinsessan suudelmalla ja sitten jättää tämän? Kauniisti runoilet edelleen. Muistelisin että olen aikaisemminkin lukenut runojasi.
Otsikosta en nyt pitänyt. Se antaa vähän liian paljon tietoa runosta, ikäänkuin paljastaa loppuratkaisun. Mutta hyvä että uskalsit rakkausrunojakin kokeilla, vaikka eivät sanomasi mukaan olekaan sitä parhainta sinua. :)
tosi kaunis :)
Ah ja voi. Käänteentekevä loppu, karua suorastaan! Tutuntuntuinen hetki, kovin kauniisti kuvattu.
"En ole taas aikoihin kirjoitellut"? Tervetuloa joukkoon. :) Vuoden tauko, eikä tunnu missään. Toivoisin.
Millainen prinssi herättää prinsessan suudelmalla ja sitten jättää tämän? Kauniisti runoilet edelleen. Muistelisin että olen aikaisemminkin lukenut runojasi.
Otsikosta en nyt pitänyt. Se antaa vähän liian paljon tietoa runosta, ikäänkuin paljastaa loppuratkaisun. Mutta hyvä että uskalsit rakkausrunojakin kokeilla, vaikka eivät sanomasi mukaan olekaan sitä parhainta sinua. :)
tosi kaunis :)