Taivaan takana näen
kutistuvan kuun
sammuneiden tähtien
varjot
Totuus koskettaa selkärankaani
värisen
käteni eivät
lakkaa vapisemasta
Sanojen kulkiessa huulillani:
"Emme voi maalata
maailmaa
haaveidemme kuviksi"
Selite:
Otsikkoa voisi ehkä harkita kerran jos toisen, mutta menkööt.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Upea ja vahva runo totuuden paljastumisesta. Erityisesti loppu on mahtava!
Kaunis runo.
kauniisti kulkeva runo :)