Reunan takana
näen
toisenlaisen maailman
kuulen
sen
hiljaisen sävelen
kuin tuulikellot tuulessa
Kysyn itseltäni,
huudan sisälläni
- miksi minä olen täällä?
Kukaan ei vastaa -
ja pelko puristaa minut kasaan.
Selite:
Elämässä on liikaa asioita, joita pitäisi miettiä - kumpa joku voisi ennustaa tulevaisuuden, se tekisi asioista niin paljon helpompia.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Vähän samanlaisia fiiliksiä itselläni.
Runona tämä on hieno, kaunis, hyvällä tavalla hieman irtonainen. Kerrot tarpeeksi muttet liikaa.
Vautsi. ^^
hieno ja kiinnostava,ajatuksia herättävä runo. Ja kiitoksia kovasti arvostelustasi. :)
Herkkä, koskettava runo - ihmisyyden sisimmän liikkeitä kuvaava... (Itse ajattelen, että tulevaisuuden tietäminen ei olisi enää elämää, vaan pysähtyneisyyttä. Elämä on meille suurenmoinen, lahjaksi annettu seikkailu, johon meidän on löydettävä omat suunnistusvälineemme - ne on jokaiselle annettu... :)
Mutta sitten elämäninen ei olisi vaivan arvoista. Itse uskon että tekemämme matka ja sen varrella haalitut ystävät ja rakkaat ovat tärkeämpiä. :) Ymmärrän mitä tarkoitat tuolla ennustamisella, mutta ehkäpä annan elämän mieluummin yllättää... joskus negatiivisesti, mutta toivottavasti myös positiivisesti.
Ja tuohon "miksi minä olen täällä?" kysymykseen ei kukaan voi tarjota sinulle vastausta puolestasi, ei mikään uskonto tai tiede. :) Ei välttämättä kovin lohduttavaa, mutta tänään tunnun olevan filosofisia mietteitä täynnä. Anteeksi vaan, jos häiritsee.
Heleä, kaunis, siro, keveä. Pohtiva ja loppua kohden ahdistava.