Taivaan ja maan kaarien ylle
ja manalan pimeän mantereen alle
mieleni lempeästi liitelevä on
ja sieluni levotonna kiitää
aurinkoa palvomaan
ikuisen lämmön alle:
Ulvomaan susina kaukomaiden kuuta
ja palvelemaan ylväitä planeettoja.
Hunnut hopeiset hiuksiltani
levitän vaaleiden kasvojeni peitoksi
auringon kanssa maatessani
ja tanssittaessani tähdistöjä -
sinun ikuisissa silmissäsi
aika ja avaruus/
ikiyö pikimusta:
Sadut sadat ovat kuin taivaiden tomusta
ja tuonelan tähdistä tuhannet tarinat.
Mieleni on jälleen kerran kasvattanut siivet/
kehoni antanut itselleen vapauden liitää -
liittänyt olen itseni kosmoksen valtaan
ja nauttiva olen maan armosta.
Minun rinnallani matkaavat muinaiset jumalattaret, jumalat.
Matkustan sydämeni kammioiden läpi
kohdatakseni siellä jälleen:
Tunteen, joka herättää eloon
jopa elävät kuolleet.
Tietääkseni rakkauden vallan,
sen kaikkein tummimman sävelen.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Sivut