Yön pedot

Kaikki huolet ja murheet täytyy unohtaa, uusia tulee kyllä, valitettavasti.

Runosta tuli mieleen mitä on itse kokenut pelosta, siitä miten pimeä huone, oudot äänet ympärillä ja omat sisäiset äänet luo puitteet yön pimeillä hetkille ja pedoille. 
Oma kokemukseni peloista on, että niiden kanssa oppii kulkemaan. Hyvä runo, kun pisti miettimään.

Toimiva runo jossa palikat kohdallaan. Sitä paitsi kaunis. Tästä ei tuu sellanen tunteeseenpakenemisen fiilis, että ihminen pakenee omien haavojen/pelkojen kohtaamista läheisyyteen, jättää kipunsa työstämättä. Mulle helposti tulee. Läheisen syli on kaunis turvapaikka (ottamatta nyt kantaa muuhun) ja kyllä ne pedotkin sitten tulee kohdattua jossain vaiheessa, i hope so, jokaisella omat haavat ja kipukohdat, etäisyyden maastossa pesivät peikot, huolet.