Minä odotin alastomana tiheää lämmintä sanojen sadetta
Odotin huuliltasi purkautuvaa ikuista auringonpaistetta
jossa äänesi laskeutuisi ylleni kuin lämmin silkkinen vaate
Siihen kuivioituna yhteisten polkujen kaunein kulta-aarre
Odotin niin että sydämeni lyönnit muuttuivat
vanhaksi voipuneeksi bassorummun kumuksi
ukkoseksi odottavan myrskymielen tai
viimeisen kesäniityn hiipuvaksi usvahunnuksi
Odotin siitä illasta edelleen hitaaseen kuolemaani saakka
Odotus alkoi jokaisen aamun sarastuksesta
olkapäilläni kuluvien tuntien turhauttava taakka
Odotan täällä vieläkin
vaikka et ansaitse enää tulla kuulluksi
Odottaessa sieluni lautamiehet tulivat lopulta yksitellen hulluksi
kysellen ”kop kop kuka siellä?”
Enkä muistanut enää ketä ja minkälaisia sanoja
kaipasin tälläkin odotuksen tiellä
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Sivut