Kiiltokuvavarjot suutelevat kauniita unia tänäänkin
sanat tippuvat kosteilta huulilta
jotka eivät koskaan
eivät koskaan
pyytäneet mitään anteeksi
Miten vaikeaa on
olla sanomatta ja sanoa liikaa
laskea sekunteja
ja hengittää sun tuoksua miettien
Mitä jos sun kyyneleet onkin sokerivettä?
Tukehdun omaan hajuveteeni
C'mon baby yeah
Enkä mä osaa enää kotiin
Kai mä sitten olin sulle materiaa
encore joka asennossa
tyhjyys tuhannen karaatin korulauseiseissa
enkä tajunnut kaatuneeni jo lähtöviivalle
Kuka tässä pelissä lopulta voittaa
kun ei kenelläkään ole mitään hävittävää
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
tuli elävästi mieleen kuva tummanpunahuulisesta, kalpeaihoisesta nuoresta naisesta joka tuijottaa alta kulmain raivokohtausta pidätellen ikkunasta ulos näkemättä kuitenkaan yhtään mitään.
rakkaus ja viha sekoittuessaan saa aikaan niin ihmeellisen aikaansaamattoman tunteen jota kai voimattomuudeks voi kutsua. ja katkeruudeksi.
"Mitä jos sun kyyneleet onkin sokerivettä?"
ihana.
Hmm saat minut täysin mietteisiin.
Todentuntuinen,utuinen. Kysymysmerkkejä.