Piirretään sydämiä ikkunaan
Kävelen pitkin sydänlankaa
kun hermoverkostot ei kannattele ketään
tunnen sormien juoksevan pitkin selkää
ja jossain itkee hän
Tahtomatta haluttu
niin ei kukaan kysynyt hyväksyntääni
onhan hän minun
olihan hän minun
suutelen itseni irti näistä sunnuntaidraamoista
tänään Ridge tulee takaisin
eikä Brooke itke ketään
lopputekstit eivät kerro nimiä
on niin turhauttavaa tasapainoilla ihmissuhdeavaruudessa
kun toisaalla on juhlat käynnissä
ja Se Oikea löytääkin toisen
aamuista tulee hetkessä tahmeita
"Mä oon sun ja mun sydän sykkii sun hengityksesi tahtiin."
kuiskaan kolmasosanuotteja korvakäytäviin
tunnen tuhansien öiden kylmyyden iholla
kun nukahdan yksin toisen kanssa
ikkunaa pestään
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Oi, ihan uskomaton! On varmaan tullut suoraan alitajunnasta, tällaista ei pysty suunnittelemaan. Viimeinen rivi kruunaa kaiken.
tuntui kuin olisi jonkinlaisessa kieputuksessa joka pyörii spiraalimaisesti ja lopulta pysähtyy kuin seinään ja särkyy. runon voi kuvitella kirjoitettuna kylpyhuoneen nurkassa muovikantiseen vihkoon, jonka sivut ovat rutussa kuivuneista kyyneleistä. mielikuvia, muistelmia. kaikenlaista.
(kiitos arvostelustasi, kiva että kursiivit iski silmään, sitä vähän hainkin takaa :)
kolmas kappale on hurjan nokkelaa ajatulsenjuoksua ja kuvaa. hienoa.