mimo

Jos aallot yllyttäisivät.

Vaahtopäät katoavat ennen syntymäänsä,
rantatörmää ei riko kukaan,
ei kuluta laituria,
rakenna likaa,
kudo vihreää höytyvää pitkin rappusia.

Pinta on tyyni,
se on rakennettu liuskaisesta lasista.

Yhtä jatkumoa olen minä.
Muodostan päivistä viikkoja,
luen ulkoa,
tavuviivoja vailla

uuuuuuuuu

Laineiksi eivät ryhdy,
aalloiksi ainakaan,
ei ole rahtialusta jota vasten lyödä.

Päivällä rytmi
lavea kauno,
kirjain u.

Piirrän ilmani
uminaa pullolleen.