säikähtäneen illan
siirtyessä
yön taivutetuille
puen jo ikävää
riisut vertani
syleilet
pohjoisen kauneimmillaan
leikatessa valoa jäykistyvää
siirtyessä
yön taivutetuille
puen jo ikävää
riisut vertani
syleilet
pohjoisen kauneimmillaan
leikatessa valoa jäykistyvää
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
sydänjuurten voipuessa
unen, toivon valo kajoo
usein pelkkä sielu ahtoon vajoo
luonnon olo ehdoton
seitin ohut riiden kesto on
- koskettavaa on runokerrontasi