Vierivä silmä ei sammaloidu

Minä olen erään miehen entinen silmä. Olin elänyt hänen päässään pitkään ja mies alkoi lähentyä keski-ikää kun tämä ikävä tapahtumaketju sai alkunsa. Tarina alkaa jotenkin näin.
Eräänä päivänä mies jonka päässä silloin vielä asuin päätti tehdä itsemurhan.
Aikansa ihmeteltyään hän kiipesi kuudennessa kerroksessa olevalleen parvekkeen betonikaiteelle. Hän mietti ja tuumi pitkään, vierätti myös muutaman katkeran kyyneleen ja lopulta hyppäsi alas parvekkeelta. Maahan osuessaan mies repeytyi iskun voimasta moneen osaan ja kuin ihmeen kaupalla, minä – hänen silmänsä – säilyin vahingoittumattomana. Seuraavaksi muistan sen, että vierin katua pitkin hetken aikaa ja sitten pysähdyin kadulle. Hetken päästä katu oli täynnä ihmetteleviä ihmisiä ja lopulta myös ambulanssi tuli paikalle.
Katselin hetken kun lääkintämiehet ihmettelivät miestä ja sitten totesivat hänet kuolleeksi. Ja, kun toinen lääkintä mies lähti takaisin kohti ambulanssia niin samalla hän vahingossa potkasi minua ja niinpä minä vierin läheisen
viemärinkannen lähettyville ja viimein tipuin itse viemäriin kannessa olevista reijistä.
Voitte vain kuvitella millainen shokki tämä kaikki oli minulle. Olihan jo tottunut elämään miehen päässä pitkiä aikoja ja oli myös kiintynyt ja erittäin tyytyväinen paikkaani hänen päässään. Nyt kaikki kuitenkin muuttui, tahdoin sitä tai en. Ja seuraavaksi olin siis viemärissä. Siellä oli kammottavaa; koko paikka oli pimeä, ja siellä varmaan haisi pahalle, mutta onnekseni – kun siis olen pelkkä silmä – niin en pystynyt sitä haistamaan. Ja hetken päästä koko tilanne paheni entisestään.
Paikalle näet tuli iso rotta joka ei ollut ollenkaan miellyttävä näky.
Hetken rotta pyöri ympärilläni ja sitten otti minut yksinkertaisesti suuhunsa ja lähti juoksemaan pitkin viemäritunneleita. Sitten se pysähtyi hetkeksi, ja mietti hieman ja jatkoi taas matkaansa minä mukanaan.
Tunsin kuinka rotta kiipeile ja kiipeili, aivan kuin se olisi menossa jonnekin tuttuun paikkaan. Sitten se saapui oven luokse ja meni pienoisesta rei´ästä sisälle huoneeseen.
Huone oli sotkuinen muttei varsinaisesti likainen. Rotta meni peremmälle ja
viimein tuli vanhan tuolin luokse. Sitten se kipusi tuolin päälle, nousi sen reunalle ja tiputti minut tuolin vieressä olevalle pienelle pöydälle.
Siinä minä sitten istuin ikuisuudelta tuntuvan ajan. Viimein jotain kuitenkin
tapahtui. Huonessa asuva mies tulipaikalle.
Aluksi mies purki ruokaostoksensa ja keitti kahvit ja poltti muutaman tupakan. Sitten mies tuli tuolin viereen ja otti kirjahyllystä yhden kirja ja istuutui tuolille sen kanssa.
Sitten mies näki minut. Aluksi mies hämmästyi ja ihmetteli, että mistä olin oikein tullut siihen, mutta sitten otti minut käteensä ja otti toisella kädellään vanhat silmälasinsa pois päästään ja laittoi minut päähänsä. Sattui nimittäin olemaan niin, että tällä huoneessa asuvalla mielellä ei ollut toista silmää vaan pelkkä ikävä kuoppa sen tilalla.
Niinpä loppujen lopuksi kaikki kävi hyvin ja olen erittäin tyytyväinen muutokseen elämässäni. Ja, tämä uusi mies jonka päässä olen jopa lukee parempaa kirjallisuutta kuin edellinen mies jonka päässä olin. Hän luki vain dekkareita, mutta nyt saan nauttia hyvästä kaunokirjallisuudesta joka on enemmän minun makuun.
Loppu