Kyyneleistäni syntyi puro
pohjaton surun virta.
Tuon virran vietäväksi laskin kaarnalaivan,
sydämeni hiljaisin huokauksin
ohjasin sen luoksesi.
Sen valkeisiin purjeisiin kirjoitin
Surusi soi sielussani
siskoni, Satakieli.
Vanaveteen vielä kuiskasin
Sidon haavasi,
sinä raajarikoista suloisin
ja pian siipesi kantavat jälleen.
| Runoilija | Runon nimi |
Luontipäivä |
Kommentteja | Kategoria |
|---|---|---|---|---|
| Betty Boop | Juuriltaan revitty | 11.3.2007 | 15 | Runo |
| Betty Boop | Kevätkultaa | 5.6.2006 | 5 | Runo |
| Betty Boop | Naisen oikeus, osa 3 | 27.2.2006 | 8 | Runo |
| Betty Boop | Kuutamosonaatti | 24.2.2006 | 5 | Runo |
| Betty Boop | Naisen suhteutettu teoria | 21.1.2006 | 0 | Runo |
| Betty Boop | Kaukana kotoa | 2.11.2005 | 15 | Runo |
| Betty Boop | LauantaiAction | 1.10.2005 | 3 | Runo |
| Betty Boop | Vaiennut Satakieli | 27.9.2005 | 19 | Runo |
| Betty Boop | Naisen oikeus (osa 2) | 11.9.2005 | 14 | Runo |
| Betty Boop | Hemofilia | 4.9.2005 | 13 | Runo |
Kommentit
Tästä kauniista runosta tulee minulle mieleen Suojelusenkeli-taulu.
Koskettava,kaunis runosi.
..siipirikon lohtu on toisen tuleva lento...
No niinpä tosiaan, pilkku paikoilleen...
kiitos GottaBreathe...
Jotenkin tässä runossa on sellainen sadunomainen tunnelma, ja silti minä uskon, että tämä on täyttä totta, kirjoitettu ystävälle, joka tässä runossa esiintyy satakielenä.
Ensimmäisen kursiivin alkusoinnullisuus on hemmetin hieno keino rytmittää runo uudelleen. Jotenkin tuo lause "raajarikoista suloisin" liikutti minua, ehkä sen takia kun olen tämmöinen rampa itsekin.
Kaunista ja murheellista ja lopusta löytyy lohtua, meille kaikille siipirikoille.
Runossasi on suuri viisaus.
Kiitos.
todella kaunis runo. herkkyyttä täynnä.
Surut ja ilot ovat jaettavina
Upea lohdutusruno. Lohduttavat sanat on usein lausuttava hiljaa, vaikka veteen kuiskaten. Tässähän on valtava oivallus, että lohduttaa toista surussa laskemalla kaarnalaivan omien kyyneliensä virtaan. Toivotaan ja uskotaan, että satakieli laulaa taas, viimeistään ensi kesänä.
Tämä on kaunein, alakuloisin ja silti lohdullisin runo, mitä ole lukenut aikoihin!!!!
Melankolinen runoteos. Vakava runo vakavasta aiheesta.
surumielinen mutta kaunis..tämä sai minut mietteisiin...
Huhh, miten järisyttävän kauniisti sydämesi tässä puhelee!
Upea ihminen olet, totean sen tässä jälleen kerran...kertakaikkiaan. Kunpa meillä kaikilla olisi sinun kaltaisesi ystävä, enkeli vierellämme. Kyyneleet kirvoittaa tämä koskettava runosi...
Runon tunnelma on surullinen, muttei lohduton tai epätoivoinen. Erittäin kauniisti kirjoitettu!
Tämä on hieno jäähyväisruno. Surun keskellä näkyy kuitenkin voima jaksaa. Hauraan herkkää luettavaa.
Koskettavan kaunista...suurella sydämellä kirjoitettu runo.
Surullisen kaunis, mutta toiveikas runo.
herkkää kaunista kerrontaa, kuinka surumieli soikaan runoissa, pidän siitä että toiset kuten sinä saavat siirrettyä tunnelman niin hyvin tänne luettavaksemme
Tämä teksti on todella koskettava. Kaunis, hentoinen ja jotenkin hirmuisen tunnetta täynnä. Paljon kohtia, joissa mielikuva on upea. "Vanaveteen vielä kuiskasin". Huikean hienoa tekstiä.