Sortuvan kivisillä teillä
askelten alla
maa hiljainen
vyöryen murenee
harmaa sade
raskaasti
likaisena
päällemme pukeutuu
pilvet itkien
vuodattavat kyyneleensä
viimeistellen muistonsa
ikuisuuden
kestävään suruun
täällä totuus häviää elämästä
vetisen saviseen maahan
vieden meidät kaikki
säälimättä
mukanaan
tämä loputon harmaa värittömyys
lyö viiltäen lävitsemme
halkaisten viimeisetkin tunteemme
eikä täällä enää mikään vahingoita
eikä mikään satuta
niin paljon kuin tietämättömyys
tulevasta
sillä nyt eteemme aukeava väritön todellisuus
saa meidät unohtamaan itsemme
emmekä tiedä
mitä meistä onkaan tullut
kasvottomia ja niin kylmän tunteettomia
Selite:
Pitkästä aikaa jotain tännekin, lisääkin on mahdollisesti tulossa. :))
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit