tänään
niin lahoavat puut
aika muuttaa muotoaan
kylmyys tunkeutuu
se tappaa tuhoaa
minne olet matkalla
unelmoitko
haaveiletko
onnesta ikuisesta
joka luoksesi tulisi
olisi yötä
jäisi
silloinko onnellinen olisit
silloinko vasta
tänäänkin aurinko nousi
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Niin hieno ajatus, mutta kuinka tämän ajatuksen muistaisi joka päivä? Tai edes kerran viikossa? Ja, jos sen mukaan osaisi todellakin elää, niin hyvä siitä tulisi. Ensimmäinen säkeistö oli minusta hyvin kaunis ja paras kohta tästä runosta. Rivityskin passaa minulle. Ja hyvä, että vasta lopussa paljastuu kokonainen ajatus.
Kaunis ja ajatuksia herättävä.
Tekstin väri tuo mukavaa ilmettä :)
Koskettavan kaunis runo :)
Mielenkiintoinen sävytys synkästä ja mustasta valoisaan. Runo vaivihkaa opettavainen, ei tyrkytä mutta laittaa lukijan kysymään tiettyjä asioita itseltään
hieno :)
Hienosti kirjoitettu runo js jotenkin aurinkoinen lopussa :D "tänäänkin aurinko nousi" hienoa!
Niinpä, aurinko nousee kaikesta huolimatta.
Runo laittoi hetkeksi miettimään..
tää oli ihana, kuin suoraan mun ajatuksista ja toiveista...
Aivan upea sävy fontissa NIIIN viluisen viileä!
Todella ihana runo!
Hienoa! Kateellisena katselen runosi muotoa. Sanasi eivät helisi vaan soivat! Aurino paistaa aina, yöllä, päivällä ja sateellakin. Koskettava!
Upea, kiehtova ja samaan aikaan sanattoman hauras. Loppu täynnä ajatusta. Paras ilmaisu: onni joka olisi yötä. Runosi lepää hyvin eikä särähtele, hyvä! ps. myös ulkoasu ja rakenne plussaa
tämä kosketti ...sai mietteisiin...
Sivut