Sytyn ja sammun
kuin majakan valo,
enkä voi edes huutaa
öiseen pimeyteen.
Tunti tunnilta
himmenee kajo,
näinkö taas
mahdollisuudet
on hävinneet.
Pieni hetki,
silmänräpäys,
siinä meni koko elämä.
Seuraava vaihe,
tuleeko sitä,
olenko silloin
kaiken tietävä,
vai mullassako lojuu
luuni maatuneet.
Sytyn ja sammun
kuin majakan valo,
ääneti on tämä talo,
mun ainainen kohtalo.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi