Tänä aamuna heräsin,
kaikki tuntui olevan hyvin
ja mielessäni kävi ajatus,
nytkö vihdoinkin
oli poissa ne ainaiset kivut
jotka luonani pysyivät,
eivätkä karanneet koskaan,
oli arki taikka juhla.
Niin aloin jo miettiä,
miten juhlia suurta ihmettä
ja samalla hitaasti nousin
ihan kuin ennenkin ja
lähdin varoen kävelemään,
ihan kuin ennenkin..
enkä tuntenut niitä kipuja
joita ennen tunsin..
ja silloin
..silmiini nousi kyyneleet
ja kaipuutani itkin.
Mieleni muisti ne päivät,
miten silloin ja silloin
oli nekin päivät alkaneet
ja miten ne olivat loppuneet,
mutta nyt..ei ollut mitään.
Niin kävi että horjahdin,
enkä ehtinyt tukea ottaa
ja olkapää, sepä rusahti
tietenkin ja sitten tuli kipu,
tuo tuttu ja ihana kipu.
Päivät hiljaa kivuin alkaa,
mennään tässä tasajalkaa.
Selite:
Kuvittelemalla aika kuluu ;)
Kivut ei ole kivoja
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Sivut