Syksy I-II

I

Hugo Simbergin Syksy toivoo omaa kuolemaansa, sen elämä on hänen omassa kuolemassaan. Depressio, murhe ja melankolia murtavat Syksyn ja sen kuolemantahto nousee pintaan; Kyseessä on itsemurhaaja, joka itseensä kohdistuvan kuolemantahtonsa ansiosta kokee ankaran rangaistuksen, puuksi muuttumisen metamorfoosin. Simbergin visio hahmottuu Danten Jumalaisen näytelmän Infernon kuvia vasten; Danten Infernon 13.laulussa kuvataan itsemurhaajien piinaa helvetin seitsemännessä kuilussa, jonka rangaistus on harpyijoiden raadeltavaksi ihmispuuksi muuttuminen. Samoin Simbergin Syksyllä on ihmisen kasvot, mutta jaloista kasvavat puun juuret maahan.

Simbergin Syksy-guassi-/vesivärityössä ihmispuu puree toista puuta, joka tuo mieleen Jesajan profetian synkistä ajoista, jolloin "jokainen syö oman käsivartensa lihaa". Simbergin Syksy on myrkyllinen skorpioni, joka uhatuksi tullessaan ei häikäile pistää tappavasti sen enempää omaa itseään kuin lajitoveriaan.

Elämän kiertokulussa Syksy on kuitenkin välttämätön vaihe: Mätänemisen hidas prosessi, joka luo hedelmällistä maata uuden kevään silmuille ja kukinnoille. Kuolema on Elämän välttämätön edellytys ja vastapari, kontrapunkti. Täten myös Simbergin Syksy on myös paradoksaalisesti hedelmällisyyssymboli, joka kantaa itseensä kohdistuvassa kuolemantuomiossaan silmuilevan uuden kevään kukintojen mahdollisuutta. " Jos vehnänjyvä ei putoa maahan ja kuole, se jää yksin, mutta jos se kuolee, se kantaa paljon satoa." (Joh. 12:24).

II

Simbergin Syksy II-guassi-/vesivärityössä huurteinen Halla puhaltaa Syksyn kumoon ja tuo kuihtunut vanhus lyyhistyy kuolleena maahan kuten sen syvä thanatos-vietti sille sanelee. Äänettömästi korkeuksista alas leijaileva ensilumi hautaa kuolleen Syksyn allensa. Lumihiutaleet, jotka Halla on kirjaillut ihmeellisen kauniisti koristeellisin rakentein, ovat kuin valkeita surukukkia Syksyn haudalle. Näin hellästi peiteltynä Syksy on nyt valmis vaipumaan syvääkin syvempään kuoleman uneen. Tässä Simbergin toisessa Syksy-kuvassa Syksyn laiha, lyyhistynyt figuuri muistuttaa samanaikaisesti sekä luurankoa että sikiötä, sekä alkua että loppua.