Metsän keskellä
lentelee perhonen
luoden ajatuksen mieleeni
se kertoo sinusta
Laskeskelen lehtiä leskellä
enteilee aurinkoinen
suoden lämpöä ympärilleni
se kantaa halausta
Katselen tähtiä taivaan
suojelee pilvetön
uniini turvaa raivaa
se korjaa kivusta
Istuskelen yksin ja odotan
sinun vielä saapuvan
Hetken kanssasi kokevan
ennen iän ikuistasi nukkuvan
Selite:
Isälleni. Kaipaan sinua.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Kivan hellä ja rakastava haikeakin runo.