Susanne

Olin odottanut jo vikkoja. Joka kevät aika tuntui kuluvan samalla tavalla - matelemalla. Aina kulkiessani niityn ohi katselin tarkkaavaisena, näkyisikö vihreän lomassa jo keltaista. Kerta toisensa jälkeen koin pettymyksen: ei vieläkään mitään. Vain samaa vihreää silmänkantamattomiin. Lapsen kärsivällisyyteni oli kovalla koetuksella.

Lopulta odotukseni kuitenkin palkittiin. Eräänä aurinkoisena päivänä, kun olin jo melkein luopunut toivosta, näin sen; ihme oli tapahtunut! Voikukat olivat puhjennneet kukkaan, ja koko niitty oli niitä täynnä.

Riemusta kiljuen juoksin keskelle kukkamerta. Heittäydyin vatsalleni maahan ja painoin kasvoni kukkiin. Vedin sieraimiini niiden tuoksua ja huokasin onnesta. Ei ollut olemassa mitään parempaa!!

Keräsin valtavan kimpun noita pikkuaurinkoja ja tein itselleni seppeleen. Juoksentelin voikukkaseppele päässäni ympäri niittyä ja lauloin täyttä kurkkua kimeällä lapsenäänelläni. Olin onnesta sekaisin. Monen ohikulkijan mielestä olin varmasti huvittava näky sekaisine hiuksineni, ryppyisine mekkoineni ja loistavine kasvoineni. Leikin olevani voikukkaprisessa.

Kotiin huomasin lähteä vasta hämärän jo laskeuduttua. Äiti torui viipymisestä ja likaisesta mekosta, mutta minä en välittänyt. Olinhan kokenut jotain aivan ihmeellistä.

Kaikki tuo tapahtui kauan sitten. Vieläkin se kuitenkin nostaa hymyn kasvoilleni. Nyt istuessani tällä samalla niityllä en enää tavoita tuon päivän taianomaisuutta. Olen kasvanut; liian vanhaksi leikkeihin. Voikukkaseppele on vaihtunut ylioppilaslakkiin ja avara niitty suljettuun luentosaliin.

Niittykin on muuttunut. Voikukkia ei ole enää niin paljon kuin ennen. Niiden sijaan on kaikkea muuta: muovikasseja, tyhjiä olutpulloja ja makeispapereita. Ojennan käteni ja poimin yhden lapsuuteni keltaisen pikkuauringon. Sen mukana tulee jotain muutakin: ruosteinen rautanaula. Sisimmässäni tiedän, että kohta tätä paikkaa ei enää ole.

Katselen auringonlaskua. Se kultaa muuten surumielisen maiseman. Sisälläni kuulen, kuinka pikkutyttö huutaa: " Hyvästi kaikki ihanat voikukat, taivaassa tavataan!"